Lahore- Delhi

Matkamme viimeiset paivamme Pakistanissa vietimme Lahoressa. Yovyimme OM Pakistanin guesthousessa ja saimme viettaa heidan kanssa todella siunattua aikaa. Meille jarjestettiin ohjelmaa johon kuului kiertoajelua lahoressa ja kaynti Pakistan - Intian rajalla jossa saimme seurata vaikuttavaa lipunlasku seremoniaa. Iltaisin n. kuuden aikaan raja avataan ja ihmiset Pakistanin ja Intian puolelta paasevat seuraamaan seremoniaa jossa molempien maiden sotilaat esiintyvat mahdollismman uhkaavasti toisiaan kohtaan, onneksi se on vain nayttelya, taytyy sanoa etta Pakistanin sotilailla oli kylla voimakkaampi ' bodylanguage'. Taman seremonian jalkeen meidat vietiin kylaan jossa oli jarjestetty kokous kylalaisille, tilaisuuteen tuli paljon ihmisia vaikka se oli aika spontaani. Jukka saarnasi OM:n Pakistanin johtajan tulkatessa, hyva tilaisuus. Vierailimme myos F.G.A:n raanattukoulussa, jonka perusti aikoinaan ruotsalainen veli Kjell Sjoberg, ehka joku muistaa hanet. Koulussa tapasimme myos veljen joka oli Basis Communityssa vuonna 2007 jolloin vierilimme siella ensimmaisen kerran. Arsene on nyt valmistumassa Pastoriksi ( valmistujaisjuhla on 31.5) ja FGA lahettaa hanet Pastoriksi yhteen heidan seurakunnistaan, oli todella hienoa nahda hanet. Lauantaina meinasi tulla vahan hoppu lentokentalle kun Jukka oli katsonut lentoajan hieman vaarin, aika haipakkaa mentiin kentalle ja veljet OM:sta soitteli kentalle ja kertoili etta viela on tulossa suomalaisia koneseen, etta oottakka heita. Kiitos Jumalalle ehdittiin ja nyt ollan Delhissa Kallimelien luona ja 27.5 tullaan suomeen. Kiitos sinulle kun olet seurannut matkaamme ja rukoukset jotka olet puolestamme rukoillut ovat olleet erittain arvokkaita meille, kiitos ja Jumala siunatkoon sinua. Nahdaan pian. Jukka ja Maarit

Vetta

Jumala avasi meille viela mahdollisuuden vierailla jo tutuksi tulleessa leirissa ja tallakertaa saimme vieda sinne myos vetta. Paiva oli tosi helteinen ja vesiauton saapuminen leiriin sai liiketta jokaiseen leirilaiseen. Osa haki vetta teltta-asuntoonsa ja lapset yksinkertaisesti kylpi vedessa ja hauskaa oli. Oli hienoa nahda kuinka ihmiset auttoivat toisiaan veden kuljetuksessa telttoihin. Saimme myos kertoa hyvia uutisia taivaasta jossa on elavan veden virta, monet kuunteli kiinnostuneena ja lopuksi rukoilimme ja siunasimme ihmiset. Jumala siunatkoon heita todella runsaasti.

Opiskelijaseminaari

Jumala avasi meille mahdollisuuden palvella opiskelijoita viime
lauantaina taalla Abbottabadissa. Kristiilinen opiskelijarjesto jarjesti seminaarin ja
Jukka pyydettiin pitamaan raamattutunti aiheesta 'Stewardship' eli kristillisesta
taloudenhoidosta. Jumala siunasi tunnin joka koostui opetuksesta ja
ryhmatyoskentelysta, nuoret olivat kovin siunattuja ja taman jarjeston
johtaja varsinkin oli jo pyytamassa Lahoreen , ehka joskus jos Jumala
suo. Rukoilkaa kritittyjen opiskelijoiden puolesta, he joutuvat monesti kohtaamaan syrjintaa kouluissaan ja heilla on myos vaikeaa saada kunnon tyopaikka. Jumala siunatkoon sinua ja varsinkin jokaiselle aidille oikein SIUNATTUA AITIENPAIVAA.

Alpha&Omega

Pastori Rashid vaimonsa Unsian kanssa ovat Alpha&Omega-jarjeston kautta perustamassa vanhainkotia tanne Abbottabadiin. Vanhainkoti on paaasiassa tarkoitettu muslimitaustasta uskoontulleille joiden perheet ovat hyljanneet heidat. Mutta vanhainkotiin saa hakea yleisesti ottaen kaikki kodittomat vanhukset. Taalla on paljon vanhuksia jotka hankkivat elantonsa kerjaamalla ja on surullista katsella vanhuksia penkomassa jatekasoja ruoantahteiden toivossa. Jos olet kiinnostunut Alpha&Omega:n toiminnasta niin voit ottaa yhteytta suoraan pastori Rashidiin (englanniksi) osoitteeseen: rashidsardar@ymail.com tai kysya meilta :jukkapekka13@gmail.com, maaritmolin@hotmail.com. Rukoilethan pastori Rasidin, vaimonsa Unsian ja Alpha&Omega:n vanhainkotihankkeen toteutumisen puolesta, KIITOS ! -JP&M

---

Invite your mail contacts to join your friends list with Windows Live Spaces. It's easy! Try it!

Home of Hope

 Home of Hope on erilainen lastenkoti taalla Abbottabadissa. Sen on perustanut Elizabeth James edesmenneen siskonsa miehen kanssa. Elizabethin siskolla oli naky perustaa maanjaristyksen jaljilta orvoiksi jaaneille lapsille kristillinen koti ja opiskelumahdollisuus. Han itse kuitenkin kuoli syopaan viime vuonna - vuosi ennen Home of Hope:n avajaisia. Saimme Jukan ja Nigelin kanssa olla mukana avajaisissa ja olemme saaneet seurata kodin alkuvaiheita.(katso aikaisemmin kirjoitettu juttu blogistamme) Lapsia on talla hetkella seitseman. Osa taysin orpoja, osalla on toinen vanhemmista elossa mutta ei kykene elattamaan saati tarjoamaan lapsilleeen koulutusta. Home of Hope on kodinomainen kristillinen yhteiso -suodittelen lampimasti Elizabethiin tutustumista ja sita kautta Home of Hope:n kodin toimintaan ja lapsiin tutustumista. Elizabethin sahkopostiosoite on: elizebethjames@gmail.com tai elizahoh.pk@gmail.com (viestit englanniksi, kiitos!) RUKOILETHAN HOME OF HOPE:N PUOLESTA - KIITOS ! Love: Jp & M

---

Windows Live™: Keep your life in sync. Check it out!

Pak Mission

Jos olet kiinnostunut tietamaan lisaa Pak Missionista (lue meidan viikonloppuretki jarjeston vuoristoklinikalle Ghanooliin, blogiosoite matkallaidassa.blogspot.com) niin voit kysya suoraan sahkopostitse jarjeston perustajalta ja vetajalta Adeel Rehmatilta: aerehmat@pmbx.net. Pak Mission aloitti tyonsa maanjaristyksen jalkeen ja toisin kuin monet muut jarjestot Pak Mission jatkaa yha tyota niin vuoristoseuduilla terveydenhuollon muodossa kuin kaupunkialueella yllapitaen pienta kristillista kirjasto-ja lukusalia. Suosittelen tutustumista Pak Missionin tyohon - ota rohkeasti yhteytta Adeeliin(lyhyt englanninkielinen sahkoposti jossa voit mainita terveiset Jukalta ja Maaritilta) ja ennenkaikkea RUKOILE PAK MISSIONIN ARVOKKAAN TYON PUOLESTA ! Kiitos!! Love: Jp & M

---

See all the ways you can stay connected to friends and family

Ghanool kuvat

Garden

Pihamaa kukoistaa, perunaa, valkosipulia ja ruusuja.

Matka Ghanooliin

Olimme Pak Missionin vieraina Ghanoolissa viikonloppuna. Ghanool on
"huippupaikka" - korkealla vuoristossa. Todella korkealla! Vuoden 2005
maanjaristyksen jaljet ovat selvasti nakyvilla niin vuorten seinamissa
kuin teilla - kaikki asutus tuhoutui ja nyt uudet rakennuksaet ovat
nopeasti kyhattyja parakkeja. Monet ulkomaiset eri avustusjarjestot
tyoskentelivat alueella tuolloin. Nyt muutama vuosi tapahtuneen
maanjaristyksen jalkeen apua yha tarvitaan monilla elaman eri alueilla
mutta avunantajat ovat kaikonneet - vain muutamat jarjestot ovat
jatkaneet tyota paikallisten maanjaristyksen uhrien elaman
ennalleenasettamiseksi. Yksi tallainen jarjesto on Pak Mission. Pak
Mission vetaja Adeel on itse pakistanilainen ja hanen toiveenaan on
saada pakistanilaiset itse auttamaan itseaan. Jumalan avulla -Adeel on
vahavasti kristitty mies. Adeel kutsuin meidat ja yhteisomme veljet
tutustumaan Ghanoolin klinikkaansa jossa on tarkoitus avata myos
keskus erityisesti aideille ja lapsille. Nyt laakarit -mm.Dr Jane
englannista joka on ollut Pakistanissa jo vuosikymmenia (ika yli
70v!)- ja hoitajat (Pakistanilaiset) Gulshan ja Serafin vastaanottavat
klinikalla kaikkia paikalle saapuneita avuntarvitsijoita. Oli todella
mielenkiintoista kun sain istua Janen vieressa seuraamassa
klinikkatoimintaa naistenpuolella! Jane on kova kutomaan ja mina
kudoin Aiti Teresan kaavan mukaan vauvalle nuttua ja Jane tutki
potilaat ja samalla kertoi minulle mista milloinkin oli kyse. Suloisia
naisia ja joillakin aivan kamalia elamankohtaloita... Lapsia kuusi
joista kolme kuoli maanjaristyksesa - yksi kuoli kun katto tuli aidin
paalle - lapsi oli sylissa ja kuoli siihen, aiti selvisi kun hanent
kaivettiin esiin katon alta...Nyt han on uudelleen taas
raskaana.Toinen asiakas on nuori, ehka
kuusitoista-seitsentoistakesainen nainen -taysin lukutaidoton ei ole
koskaan ollut koulunpenkilla - on ollut naimisissa nyt jo kolme vuotta
mutta ei ole viela raskaana ja tulee siksi klinikalle. Jane kysyy
missa mies on asunut ennen avioliittoa - Karachissa(suurkaupunki) -ja
sitten Jane kauniisti selittaa etta joskus kyse voi olla myos miehesta
ja olisi hyva jos nainen tulisi miehensa kera kaymaan klinikalla (mies
mieslaakarin tutkittavaksi tietysti). Jane kertoo minulle englanniksi
etta han epailee klamydiaa - sanoo etta se on yleista tallaisessa
tapauksessa mutta etta ihmiuset eivat tieda naista asioista. Nainen on
aina syypaa jos lasta ei tule. Ja siina tapauksessa mies ottaa uuden
vaimon. Taalla voi olla neljakin. Samaan aikaan. Mutta lapsettomat
joutuvat palaamaan usein asumaan vanhempiensa kotiin. Ja kyse voi olla
koko ajan klamydiasta jonka mies on hommannut "tuliaisena"
kaupunkireissuiltaan! Anoppi kuitenkin paattaa lahteeko hanen poikansa
klinikalle tutkimuksiin vain ei. Minian sana ei paina. Sitten oli myos
ihana vanhempi nainen valittamassa yskavaivaa. Han nosti helmaa ja
naytti vyotaron ymparille kietomaansa narua. Mika se on? Se on "laake"
vaivaan. Kuin myos kaulassa roikkuva amuletti. Limaneritys ja yska on
vaivannut jo muutaman vuoden, nyt vasta tullaan laakariin. Jane
laittaa yskoksesta naytteen tuberkuloositestia varten. Sitten on
nuoria naisia jotka tulevat nayttamaan paria nyppya otsassa - finneja.
Etta antaisiko laakari Niveaa. Ja antaahan han. Vitamiineja saa myos
mukaansa piene pussillisen jokainen. Illalla klinikalla meidan porukan
vapaaehtoistyona on pakata vitamiineja pieniin pusseihin. Hauskaa
hommaa kun yhdessa tehdaan iltasella ison ruokapoydan aaressa
kerosiinilampun valossa.

Saimme Jukan kanssa nukkua eraanlaisessa jurtassa. Ihana oli herata
aamulla kun kevyt sade alkoi ropista teltan kattoon(lammin ja
vedenpitava asumus!) ja linnut alkoivat laulaa... Nukuttiin niin
makoisasti ettei pitkaan aikaan! Ja aamiainen oli ihanaa makeaa
maitoteeta ja oljyssa paistettuja paratha-lepia munakkaan kera -josta
tana aamuna oli jatetty meidan lansimaalaisten vuoksi vihrea chili
pois...

Kiitos Jumalalle Hanelle antautuneista ihmisista jotka uskolliosesti
jatkavat tyota nailla alueilla! Hyva mieli jai koko vierailusta.
Muistakaahan Adeelia ja Ghanoolin klinikan vakea rukouksin! Love: JP &
M

Kuulumisia...

Kesa todella tekee tuloaan. Yllattavan lamminta ja aurinkoista! Perunat ja valkosipulit kasvavat ja eras Jefrey -niminen mies auttoi meita laittamaan puutarhaa muutenkin parempaan kuntoon. Saatiin uusia kukkiakin! Ja ruusupensaat on taydessa kukassa. Voi kun voisin laittaa kuvan...

Meilla oli pariin kouluun kouluvierailut joissa oli myos meidan yhteison omaa ohjelmaa esilla. Hyvin kaikki meni - niin lapset kuin opettajatkin tykkasivat. Paikallislehtikin oli huomioinut tapahtumat.

Viikonlopulla mennaan vuoristoseudulle kaymaan eraan jarjeston vieraina. Osallistutaan siella jarjeston toimintaan ja vieraillaan myos paikallisissa kylissa. Varmasti tiedossa kiva reissu!

Muuten taalla elama etenee entiseen malliin - meilla on oma ohjelma taalla yhteisossa aamu- ja iltahartauksineen, raamattutunteja ja myos draama- ja musiikkiopetusta - liikuntapaiva perjantaina... Arjen touhuissa menee muu aika - tyot jaetaan kaikkien kesken. Ollaan myos seurakunta- ja aktiovierailuiden lisaksi aloitettu vapaaehtoistyo: maanantaisin joku veljista menee vapaaehtoisena auttamaan paikallisia kristillisia jarjestoja(mm lasten parissa tai rakennustyomaalla). 

Uutisissa kerrotaan paivittain levottomuuksista joita taalla on eri puolilla maata. Tillanne on talla hetkella vaikea. Kiitos Jumalalle meilla on taalla rauhallista. Paikallisten kanssa solmimamme ystavyyssuhteet tuntuvat vain paranevan ja todellakin ollaan Jukan kanssa molemmat koettu aitoa ystavyytta monien taholta!

Ikava tanne tulee ja takaisin taytyy tulla... siita sitten lisaa myohemmin...

ILoISTA VAPPUA KAKILLE! - Ja muistakaa Toivon synttarit - poika komistuu ja kasvaa vaan - 17v. 3.5. Sunnuntaina!!!

Love: JP & M

---

What can you do with the new Windows Live? Find out

Rauha maassa

Taalla on meilla ihan rauhallista, arki etenee entiseen malliin, paikalliset ovat meille yleisesti ottaen aina ystavallisia, huomaavaisia ja erittain vieraanvaraisia. On totta etta maassa on nyt levotonta ollut jo pidemman aikaa - terroristihyokkayksia, heimolevottomuuksia, polliittisia levottomuuksia, taloudellisia ongelmia... Mutta nain on ollut siis jo jonkun aikaa - "ei mitaan uuttaa auringon alla". Auringosta puheen ollen: lampoa taalla on nyt mukavasti ja kaasulammittimet saa jo vieda varastoon. Pihamaalla ruusut kukkii ihanasti, sitruspuu(mandariini?) kukkii myos ja ne joskus lokakuussa istuttamani perunat kasvavat yha vaan - mita mullan alla sitten lienee, se kohta selviaa. Kaksi muhkeaa kissaa on paattanyt muuttaa pihamaalle ja jotenkin ihmeellisesti ne myos aina loytaa tiensa ylos kattotasanteelle missa sailytamme telttakankaan alla kokoustuoleja - tuolit olivat viime kokuksessakin mukavan pehmean kissankarvan peittamia. Tanaan olimme veljien kera parissa kirkossa palvelemassa ja seka maanantaina etta tiistaina on meilla myos kouluvierailut tiedossa. Rukoilethan naiden tilaisuuksien puolesta. Terveina ollaan myos oltu, joten monta hyvaa syyta olla kiitollinen! Kiitos myos sinulle rukouksistasi -ne meita taalla kantaa! Rakkaudella, JP & M

Haakuvia

Haat ja vahan muutakin...

Olimme Yassirin ja Monican haissa Lahoressa. Haita edelsi Mahendi-rituaali ja yhteinen illanvietto sulhasen kotona Haveliassa. Siella jo tanssittiin, syotiin hyvin, ja lopuksi myos julistettiin Jumalan Sanaa ja laulettiin ylistyslauluja yhdessa. Mahendi-rituaalista emme kaikkea tieda - hennaa laitettiin sulhasen kammenelle, oljya kasvoille, seteleita annettiin sulhaselle, rumpu soi ja sen tahdissa erityisesti miehet pomppivat kadet kohotettuina - villia meoa!  Mahendin jalkeen viela sulhasen veljien vaimot hakivat sareihin pukeutuneina vetta naapureilta, kantaen vesiastioita perinteen mukaisesti paansa paalla. Talla vedella he sitten pesivat sulhasen kasvot ja kadet. Sitten suku lahti bussilla kohti Lahorea jossa haat pidettiin-  -me seurasimme Jukan kanssa myohemmin perassa, meilla kun oli edeltavana iltana Alfa-kurssi vedettavana ja kaipasimme hieman lepoakin... bussissakin kuulemma oli tanssittu...

Lahoreen saavuttiin juuri ajoissa ennen haiden varsinaista alkamista. Seka morsian etta sulhanen tulevat kristiysta suvusta joten haat vietettiin Katolisessa koulussa jonka ylasali toimii myos seurakuntasalina. Taas tuli rummuttajat ja pillipiiparit paikalle, taas jonkun verran tanssittiin (pompitaan kadet ylhaalla), sulhaselle ja sulhaspojalle ripustettiin kaulaan setelein koristetut kaadyt ja turbaanit paahan. Ylakerran kirkkosalissa odotti morsian valkoisissaan - kaunis, kaunis... ujo ja hiljainen.. Vihikiminen oli enemman meilla tutumpaa - tosin kirkkokansa ei mitenkaan kylla kunnioittanut itse vihkitoimitusta: ihmiset keskustelivat kovaan aaneen, lapset juoksentelivat - tuntui etta haavideon ja valokuvien ottaminen oli tarkein osuus koko vihkimisesta. Vihkimisen jalkeen morsian lahti vaihtamaan asua ja sulhanen palasi alakerran saliin jossa ruokailu alkoi. Ja tanssi. Mekin pompittiin hyvilla mielin muiden mukana - Yassir ja Monica on molemmat meille rakkaita! Lopulta morsian saapui takaisin nyt punaisessa perinteisessa morsiamen asussa, kultakoristeita ja kultakoruja oli runsaasti. Taas otettiin paljon valokuvia ja videota, morsiusparista ja sukulaisista. Haalahjoja ei niinkaan ole tapana antaa - meilla oli paketti ja jollain toisella myos. Vihdoin ja viimein sullouduimme kaikki suvun kanssa yhteiseen bussiin ja matka Lahoresta kohti sulhasen kotikaupunkia Haveliaa alkoi. Bussissa oli kirjavaa kansaa koolla - osa  Jeesuksella antautuneita uskovia - osa vain nimelta kristittyja jotka tavan mukaan olivat paissaan. Ja niinhan sen tietaa etta kannilaiset alkoivat tapella keskenaan. Me ei ymmarretty mista oli kyse, mutta kun sulhanen puhkesi kyyneliin niin mekin puutuimme asiaan. Pastori Kristoffer rukoili Jeesuksen nimessa bussin etuosassa rauhaa haavaella, me jarjestimme istumajarjestyksen uuteen uskoon, ja niin matka jatkui taas onnellisesti. Seurasi virren veisuuta, iloisia ylistyslauluja ja matkan varrella kun muutamaan oteeseen pysahdyttiin teekupposelle niin oli mieli kaikilla jo paljon parempi. Mutta ai,ai  selka parkaa! - kylla se sittenkin oli rankka reissu!! Aamuviidelta palattiin Abbottabadiin ja kymmenelta meilla oli seurakuntavierailu Team Mission Churchissa. Jumalan armon avulla seurakuntavierailu meni hyvin - Jukka saarenasi ja Maarit kertoi Basis Community Ministrysta, jaksoimme viela seurustella kirkkokansankin kanssa ja rukoilla sairasten puolesta. Kotiin tultua uni kylla maittoi!!  Nyt on taas arkeen palattu - onneksi ei ihan heti ole toisia haita tiedossa, on ne haat taalla Pakistanissa niin rankkaa touhua! Love: Jukka & Maarit, Abbottabad.

Hyvaa Paasiaista

Vietamme Paasiaista kaksistaan taalla Abbottabadin Basis Communityssa - kaikki muut lahtivat koteihinsa lomalle ja palaavat ensiviikon alussa. Emme kuitenkaan ole olleett yksin silla eilen saimme juhlia Pitkaa Perjantaita yhdessa ystaviemme ja naapuriemme kanssa. Tanaan olimme eraassa koulussa vieraina todistustenjakotilaisuudessa. Huomenna illalla ja Maanantainakin saamme viela paivallisvieraita. Varmasti kaymme myos seurakunnan tilaisuudessa Paasiaista juhlistamassa. Myos lepoon ja hyviin lukutuokioihin varmasti varaamme aikaa... Sydamestamme toivomme myos Sinulle Siunattua Paasiaisenaikaa! Rakkaudella; Jukka & Maarit.

Lesket ja seurakunta

D.David on perustanut jo muutaman seurakunnan ja luovuttanut vastuun seurakunnasta hanen kanssaan muutaman vuoden tyota tehneelle apulaispastorille. Tamankin seurakunnan nuori apulainen tulee parin vuoden paasta olemaan vastuussa tasta seurakunnasta. D.David kouluttaa hanta pari vuotta ja antaa sitten seurakunnan taman nuoren miehen johtoon joka nakyy myos kuvissa. Kuvissa nakyy myos lesket jotka siella asuvat, tulijoita olisi enemman mutta rakennus on viela hieman kesken erainen.

Ystavat

Kiitos Jumalalle hyvista ystavista joita on myos Varanasissa.

Varanasin ihmeita

Tassa muutama kuva Varanasista joka on taynna erilaisia ihmisia joista monet ovat tulleet sinne etsimaan jotain parempaa.

Varanasi

Varanasin lammosta teille oikein rakkaat terveiset. Olemme taalla viettamassa 'lomaa' ja palaamme tyohon taman viikon lauantaina. Taalla on todella kiva kayda, huom. kayda, kuten hotellin virkailijoitten kanssa vitsailimme etta kuka halauaa asua taalla jos mahdollista menna muuaalle. Mutta kiitos Jumalalle etta taalla on ihania ihmisia jotka rakastaa Jesusta ja kanssakulkijoita. Olemme tavanneet naita meidan vanhoja ystavia taalla ja viettaneet ihanaa aikaa heidan kansaan ja rukoilleet yhdessa. Varanasissa on menossa aika iso hindujuhla joka kestaa yhdeksan paivaa, eli joka paiva ja ilta pitkalle yohon on kadulla pajon naita juhlijoita. Naimme taalla myos ystaviamme suomesta ( Petri ja Tarja), ja meilla oikein hyvaa aikaa yhdessa. Olemme palaamassa huomenna takaisin Delhiin ja sielta lauantaina Pakistaniin, laitamme blogiimme myohemmin kuvia taalta Varanasista. Siunattua paivaa sinulle.

Tiimivierailu

Saimme viettaa tallaviikolla todella mahtavaa aikaa kun olimme koko tiimina Rawalpindissa. Saimme yhdessa vierailla siina leirissa josta olemme aikaiseemin kirjoittaneet ja laittaneet kuvia. Talla kertaa veljet olivat meidan mukana ja tama oli heille kaikille ensimmainen vierailu tallaisesa leirissa. Pidimme siella spontaanin kokouksen jossa veljet ja Maarit lauloivat ja laulattivat lapsia. Taman jalkeen Yasir kertoi hyvia uutisia jota oli lasten lisaksi kuuntelemaasa muutama nuori mies. Meille tarjottiin siella myos hyvaa pakistanilaista teeta. vierailun jalkeen yksi veljistamme kertoi kuinka han oli tullut kosketetuksi ja kertoi etta hanelle tuli ajatus siita etta jospa sinne leiriin voisi perustaa koulun naille lapsille. Jumalan avulla tamakin on mahdollista jonain paivana. Iltapaivalla Maarit vierili eraassa kodissa puhumassa naisille Jumalan rakkaudesta. Jukka ja veljet menivat puistoon viemaan ihmisille hyvia uutisia. Tama oli keskiviikon ohjelma. Torstaina meilla oli kokous Rawalpindin keskuksessa jonne tulikin runsaasti ihmisia. Perjantaina lahdimme takaisin Abbottabadiin jossa oli illalla Alfa kursiin neljas ilta. Aiheen rukous ja puhuja perui tulonsa joten Jukan taytyi pitaa puhe. Kiitos Jumallalle, meilla oli oikein siunattu ilta. Huomenna sunnuntaina meidan tiimi on Tabernaakkeli seurakunnassa palvelemassa. 

Kuvia FGA Seurakunta vierailusta

Ensimmaisen kuvan etualalla tummanpunaisessa paidassa on taman F.G.A seurakunnan Pastori Irfan Luke.

Nathiagali

Saimme lauantaina viettaa kaksistaan ihanan vapaapaivan ja otimme automme ja suunnistimmme ylos vuoristoon. Loysimme vanhan puukirkon jossa viela on kokouksia silloin talloin. Maisemat siella oli aivan upeat. Hieno kirkko melkein kayttamattomana, antakoon Jumala sinne raikkaat tuulet ja tayttakoon tamankin kirkon ylistyksella.

Kiitosaihe!

Ensimmainen Outreach paikalliseen seurtakuntaan Basis Community-tiimina meni todella hyvin! Jukka on viela vahan flunssainen ja lepailee nyt. En osaa laittaa kuvia itse tahan tietokoneelle teidan nahtavaksenne joten malttakaa kun JP toipuu niin han pistaa kokouskuvat teidankin katseltavaksenne! Pidimme kokouksen Pastori Irfan Luke:n seurakunnassa joka kokoontuu paikallista Lamp Fellowship Ministrya vetavan pastori Ashrifin johtamassa poikien Milton School - koulukodissa. Paikalla oli siis paljon nuoria, lapsia, poikia... Meno sen mukaista! Benjamin veti ylistyksen, Sheshad kertoi lyhyesti elamastaan, Jukka esitteli Basis Communityn ministrya ja Yassir saarnasi ja veljensa Vasim lopuksi rukoili kaikkien lasnaolevien puolesta. Maarit napsi kuvia(joita siis myohemmin saatte tekin ihailla). Hyva oli kokous, puhe oli Hyvasta Paimenesta ja meista muutamat koki voimakkaasti Jumalan lasnaoloa kokouksen aikana. Varmasti Han teki jotain taas sydamissamme! Alkavalla viikolla lahdetaan - jos Jumala suo! - Rawalpindiin jossa meille on tiedossa puisto-outreach ja kokous Basisissa. Rukoilkaa rauhaa Pakistaniin: poliittisia levottomuuksia on nyt ollut viime aikoina enemman, lakkoiluja, ja mielenosoituksia. Meilla taalla kaikki ok, kevat tulee ja saat lampenee mukavasti. Teita ikavoiden; JP & M

---

Get news, entertainment and everything you care about at Live.com. Check it out!

Lahetystyota...(klip klap, klip klap, ja tiskia riittaa vaan)

Kaasulaskua ei voi maksaa kun on profeetan ( Muhammed -Peace be upon him) syntymapaiva ja kaasulaitos on kiinni. Myohastyneesta laskusta sakotetaan joten syyta rukoilla. Seuraavana paivana kun mennaan laskua maksamaan on toimistossa onneksi vakea toissa ja armahtavat ymmartamatonta valkonaamaa - sakkoa ei tulekaan! Sitten kokousta valmistelemaan: kaikille jo etukateen kutsutuille taytyy viela erikseen ilmoittaa ja muistuttaa ajasta ja paikasta ja tilaisuuden luonteesta - puhujalle myos!! Ja sitten ostoksille: kanaa ja kasviksia. Ja ei kun kokkaamaan! Ja siivoamaan! Lopulta kaikki on valmista ja vieraatkin saapuvat (sitten kun heille sopii) - eli 1-3 tuntia ilmoitetusta kokousajankohdasta tyylikkaasti myohassa. No problem! Ja saarnavuorossa olluthan oli tietenkin itseasiassa matkalla toiselle paikkakunnalla - sekin selvisi kun hanen peraansa soiteltiin, saarnamies itse ei syysta tai viidennesta sita meille ilmoitellut. Joten ei kun saarnaamaan! Ja kuumetta pukkaa ja yskittaa... Rukousta taas, ja niin sita mennaan taas tamakin kokous. Ja ei kun tiskaamaan! Ja sitten taas siivoamaan! Ja sitten onkin jo aika aloittaa seuraavan tilaisuuden valmistelut... Tallaista tama taalla valilla ihan oikeasti on. Eilen oli Local Members Meeting (Maarit saarnasi) ja tanaan Alfa-kurssin kolmas kerta (Jukka saarnasi). Hyvia tilaisuuksia oli kumpikin, Herran henki oli lasna ja Han ihanasti taas puhui sydamillemme Elaman Sanoja. Kiitos Jeesus! Vasyneina mutta tyytyvaisina- JP & M

Jangstereita

Arkea

Taalla yritellaan totutella arkeen Toivon vierailun jalkeen. Meilla oli oikein hyvaa aikaa yhdessa ja Toivo sulatti monien sydamet ja monet jai kaipaamaan Toivoa. Myos isoveljemme Nigel on lahtenyt lomalle Englantiin kymmeneksi viikoksi, Jumala antakoon Nigelille oikein siunatun loman. Meille on tullut uusi veli nimelta Waseem joka on taalla jo olevan Yasirin veli. Muistakaa Waseemia rukouksin. Talla viikolla meilla on seuraavanlaista ohjelmaa torstai-iltana Localmember meeting jossa yhdessa paikallisten uskovien kanssa ylistetaan Jeesusta ja saadan opetusta Jumalan sanasta jonka jalkeen syodaan yhdessa illallinen. Perjantai-iltana on Alpha-kurssi ja sunnuntaina meidan tiimi vierailee kahdessa paikallisessa seurakunnassa. Ensi viikolla menemme koko porukalla Rawalpindiin. Tanaan aamulla opiskelimme yhdessa raamattua ja esille tuli hengen hedelmat. Kuinka Jumala haluaakaan etta olisimme Jeesuksen kaltaisia ei pelkastaan puheissamme vaan myos kaytoksessamme ja teoissamme. niinkuin raamattussa sanotaan hedelmistaan puu tunnetaan, ja myos Jeesuksen omat tunnetaan naista hengen hedelmista. Siunattua paivaa sinulle 

Tanssitaan Yasirin haita!

Yasir menee naimisiin 18 huhtikuuta, mutta Toivo on silloin suomessa. Niinpa haita tanssittiin etukateen! Toivon aika taalla meidan kanssamme on ollut kiireista mutta ihanaa. Millaan ei paastettais poikaa takaisin, mutta pakko on...

Alfa-kurssi jatkuu ja erilaisia aktiomatkoja on taman kevaan aikaina useita, muistattehan meita rukouksin!