"huippupaikka" - korkealla vuoristossa. Todella korkealla! Vuoden 2005
maanjaristyksen jaljet ovat selvasti nakyvilla niin vuorten seinamissa
kuin teilla - kaikki asutus tuhoutui ja nyt uudet rakennuksaet ovat
nopeasti kyhattyja parakkeja. Monet ulkomaiset eri avustusjarjestot
tyoskentelivat alueella tuolloin. Nyt muutama vuosi tapahtuneen
maanjaristyksen jalkeen apua yha tarvitaan monilla elaman eri alueilla
mutta avunantajat ovat kaikonneet - vain muutamat jarjestot ovat
jatkaneet tyota paikallisten maanjaristyksen uhrien elaman
ennalleenasettamiseksi. Yksi tallainen jarjesto on Pak Mission. Pak
Mission vetaja Adeel on itse pakistanilainen ja hanen toiveenaan on
saada pakistanilaiset itse auttamaan itseaan. Jumalan avulla -Adeel on
vahavasti kristitty mies. Adeel kutsuin meidat ja yhteisomme veljet
tutustumaan Ghanoolin klinikkaansa jossa on tarkoitus avata myos
keskus erityisesti aideille ja lapsille. Nyt laakarit -mm.Dr Jane
englannista joka on ollut Pakistanissa jo vuosikymmenia (ika yli
70v!)- ja hoitajat (Pakistanilaiset) Gulshan ja Serafin vastaanottavat
klinikalla kaikkia paikalle saapuneita avuntarvitsijoita. Oli todella
mielenkiintoista kun sain istua Janen vieressa seuraamassa
klinikkatoimintaa naistenpuolella! Jane on kova kutomaan ja mina
kudoin Aiti Teresan kaavan mukaan vauvalle nuttua ja Jane tutki
potilaat ja samalla kertoi minulle mista milloinkin oli kyse. Suloisia
naisia ja joillakin aivan kamalia elamankohtaloita... Lapsia kuusi
joista kolme kuoli maanjaristyksesa - yksi kuoli kun katto tuli aidin
paalle - lapsi oli sylissa ja kuoli siihen, aiti selvisi kun hanent
kaivettiin esiin katon alta...Nyt han on uudelleen taas
raskaana.Toinen asiakas on nuori, ehka
kuusitoista-seitsentoistakesainen nainen -taysin lukutaidoton ei ole
koskaan ollut koulunpenkilla - on ollut naimisissa nyt jo kolme vuotta
mutta ei ole viela raskaana ja tulee siksi klinikalle. Jane kysyy
missa mies on asunut ennen avioliittoa - Karachissa(suurkaupunki) -ja
sitten Jane kauniisti selittaa etta joskus kyse voi olla myos miehesta
ja olisi hyva jos nainen tulisi miehensa kera kaymaan klinikalla (mies
mieslaakarin tutkittavaksi tietysti). Jane kertoo minulle englanniksi
etta han epailee klamydiaa - sanoo etta se on yleista tallaisessa
tapauksessa mutta etta ihmiuset eivat tieda naista asioista. Nainen on
aina syypaa jos lasta ei tule. Ja siina tapauksessa mies ottaa uuden
vaimon. Taalla voi olla neljakin. Samaan aikaan. Mutta lapsettomat
joutuvat palaamaan usein asumaan vanhempiensa kotiin. Ja kyse voi olla
koko ajan klamydiasta jonka mies on hommannut "tuliaisena"
kaupunkireissuiltaan! Anoppi kuitenkin paattaa lahteeko hanen poikansa
klinikalle tutkimuksiin vain ei. Minian sana ei paina. Sitten oli myos
ihana vanhempi nainen valittamassa yskavaivaa. Han nosti helmaa ja
naytti vyotaron ymparille kietomaansa narua. Mika se on? Se on "laake"
vaivaan. Kuin myos kaulassa roikkuva amuletti. Limaneritys ja yska on
vaivannut jo muutaman vuoden, nyt vasta tullaan laakariin. Jane
laittaa yskoksesta naytteen tuberkuloositestia varten. Sitten on
nuoria naisia jotka tulevat nayttamaan paria nyppya otsassa - finneja.
Etta antaisiko laakari Niveaa. Ja antaahan han. Vitamiineja saa myos
mukaansa piene pussillisen jokainen. Illalla klinikalla meidan porukan
vapaaehtoistyona on pakata vitamiineja pieniin pusseihin. Hauskaa
hommaa kun yhdessa tehdaan iltasella ison ruokapoydan aaressa
kerosiinilampun valossa.
Saimme Jukan kanssa nukkua eraanlaisessa jurtassa. Ihana oli herata
aamulla kun kevyt sade alkoi ropista teltan kattoon(lammin ja
vedenpitava asumus!) ja linnut alkoivat laulaa... Nukuttiin niin
makoisasti ettei pitkaan aikaan! Ja aamiainen oli ihanaa makeaa
maitoteeta ja oljyssa paistettuja paratha-lepia munakkaan kera -josta
tana aamuna oli jatetty meidan lansimaalaisten vuoksi vihrea chili
pois...
Kiitos Jumalalle Hanelle antautuneista ihmisista jotka uskolliosesti
jatkavat tyota nailla alueilla! Hyva mieli jai koko vierailusta.
Muistakaahan Adeelia ja Ghanoolin klinikan vakea rukouksin! Love: JP &
M
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti